Innovaattoreille

Hieno lauantaipäivä, hieno päivä olla oppimassa ja kehittymässä!

Koitelinkoskella, herra M. Kortelainen

En siis puhu teistä vaan itsestäni. Pidin päivästä ja niistä asioista ja ideoista joita sain teiltä. Ette ehkä havainneet, mutta minäkin kehityin teidän ansiosta. Tällaisia päiviä ihminen tarvitsee, oppii uutta, havainnoi, keksii ratkaisuja, saa apua muilta.... ja RYHTYY TEKEMÄÄN ASIOITA. Niin kehittyminen kuin kehittäminenkin vaativat panostamista!

Lauantain aiheena oli kehittäminen ja sen vaatimukset. Tarvitsemme ensimmäisenä ROHKEUTTA. Rohkeutta ajatella asioita uudella tavalla, rohkeutta nostaa ajatuksemme esiin ja rohkeutta ryhtyä tekemään uusia asioita. Tarvitsemme toki joskus rohkeutta keskeyttää kehittämistyö, jos se ei tuota haluttuja tuloksia. Rohkeuden lisäksi tarvitsemme PÄÄTTÄVÄISYYTTÄ, sellaista jossa joskus vain me itse uskomme asian olevan muutoksen arvoisen ja vain me itse uskomme sen onnistuvan. Päättäväisyys auttaa meitä jatkamaan vaikka eteen tulisi esteitä ja ihmisiä jotka vastustavat muutosta. Päättäväisyys vie meitä vaikeuksista huolimatta eteenpäin. Vaikka kuinka uskoisimme itsemme tarvitsemme joskus myös APUJOUKKOJA. Sellaisia apujoukkoja, jotka sparraavat, tukevat heikkona hetkenä ja erityisesti ovat voitonjuhlissa kun onnistumme. Muutoksen aikaan saaminen on joskus yksinäistä työtä, mutta usein sen tekeminen edes muutaman ihmisen kanssa tekee siitä juhlimisen arvoista! Muistakaa ottaa ihmisiä mukaan kehittämään, jotta saatte paremmat VOITONJUHLAT! muistakaa juhlia onnistumisia...

Katsokaa linkistä pieni opettavainen tarina kehittämisestä ja palautteen merkityksestä. Muistakaa, että kehittämistyö on perhosen piirtämistä!

https://www.youtube.com/watch?v=hqh1MRWZjms&feature=youtu.be

Hyvää syksyn jatkoa, toivottavasti joskus törmäämme jossain yllättävässä tilanteessa!

MikaKO

Tunnetteko tuulen, kuuletteko aallot?

Yrjö oli kalamies, oli mielellään merellä. Saattohoito ei rajoittanut pääsyä rakkaan elementin äärelle.

Tunnetteko tuulen, kuuletteko aallot? 

 Marja Savolainen

Hoivakodin puutarha tarjoaa elämyksiä kaikille, kunnosta riippumatta

Kuivaniemen hoivakodin puutarhan kesäkukat alkavat lakastua, mutta tärkeintä onkin toiminta. Joku laittaa suuhunsa mustaherukan, toinen tuoksuttelee persiljaa ja kuuntelee luonnon ääniä, kolmas katselee muiden puuhia tai kokeilee, millainen ääni lehmänkellosta kuuluu.

Kolme teollisen muotoilun ammattilaista kävi tutustumassa hoivakotiin viime talvena. Yhdessä asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan kanssa he etsivät uusia toimintatapoja ulkoiluun ja mielekkääseen yhdessäoloon. Syntyivät ideat taikapuutarhasta, entisajan kyläilykulttuurin palauttamisesta ja asukkaiden tarinoiden näkyviin tuomisesta.

Kesäistä taikapuutarhaa alkoi suunnitella tarkemmin ryhmä Oulunseudun ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Sosiaali- ja terveysalan tulevat ammattilaiset tekivät suunnitelman toiminnallisesta terassi- ja piha-alueesta omenapuineen, herukkapensaineen ja yrttitarhoineen. Kasvien valinnassa he ottivat huomioon asukkaiden toiveet, mukana oli esimerkiksi pelargonioita ja muita vanhastaan tuttuja kasveja.

Nyt asukkailla on mahdollisuus osallistua puutarhan hoitoon ja sadonkorjuuseenkin. Tilaa muunnellaan vuodenaikojen mukaan niin, että se tarjoaa koko ajan uusia mahdollisuuksia asukkaiden toiminnallisuuteen.

 

 

Kuivaniemen hoiva- ja palvelukoti on myös kehittänyt tiedottamista, jotta sekä asukkaat että omaiset tietävät paremmin talon toiminnasta ja tapahtumista. Kun asukkaiden elämä tehdään näkyväksi vaikkapa kuvien muodossa, esimerkiksi muistisairaat asukkaat sekä omaiset voivat palata tapahtumiin myöhemminkin.

Älä tee puolesta!

Ikäihmisten kuntouttamisessa asioita ei saa tehdä liikaa heidän puolestaan. On tärkeää saada tehdä itse, omien voimavarojensa mukaan, viedä roskat, tiskata, kastella kukat, kammata hiukset. On tärkeää saada elää mahdollisimman tavallista arkea ja tuntea itsensä tarpeelliseksi.

Puutarhaprojektissa yhdistyy normaali arki, mutta samalla myös yhteisöllisyys ja kuntoutuksellisuuden näkökulma. Kuntoutus voi olla toiminnallista mutta myös henkistä mielen kuntouttamista, esimerkiksi asioiden muistelua.

- Siirrymme hoivakulttuurista enemmän ohjaavaan kulttuuriin, jossa mennään asukkaan toimintakyvyn ehdoilla. Ympäristö on heidän kotinsa ja heitä varten. He saavat asua kodissa ja tehdä arjen askareita omien voimavarojensa mukaan. Tilat ja henkilökunta muokkautuvat heidän näköisikseen eikä heidän tarvitse muuntautua hoivakodin käytäntöihin, projektipäällikkö Hanna Siltakoski kuvaa periaatteita.Riitta Muhonen

 

Haluatko sinäkin olla mukana?

Oletko ikäihmisen omainen, kyläläinen tai vaikka yhdistyksen, yrityksen tai koulun edustaja? Oulunkaaren hoiva- ja palveluasuntojen ovet ovat avoinna kaikille yhteistyökumppaneille.

Tavoite on, että hoivakodit ovat seudun ikäihmisten keskuksia, joissa voi tavata ihmisiä, kylästellä ja osallistua erilaisiin tapahtumiin. Esimerkiksi kesällä puutarhassa järjestettiin vohvelikestit, joissa herkkujen paistamisesta vastasi kaksi eläkkeelle jäänyttä työntekijää.

Kohta on aika seuraavaan uudistuksen, kun puutarhaa aletaan rakentaa ja sisustaa talvikuntoon. Jos ikäihmisten arjen mielekkyyden kehittäminen kiinnostaa sinua, ota yhteyttä SenioriKaste-hankkeen projektipäällikkö Hanna Siltakoskeen, hanna.siltakoski@oulunkaari.com, 050 436 6593, tai Iin hoiva- ja palveluasuntojen palveluesimieheen, hannele.poykio@oulunkaari.com, 08 5875 6310.

Laboratoriohoitaja aloitti kehittämisen steriililtä pöydältä

Henkilöstölehti innostaa kehittämään.